30. lokakuuta 2014

"Lolita on täynnä draamaa ja elitismiä"

En ole kai koskaan aiemmin avautunut blogiini jostain itseäni askarruttavasta asiasta, mutta tämä asia polttelee tällä hetkellä melko paljon itseänikin, että koin tarpeelliseksi jakaa vähän ajatuksia siihen liittyen. Vaikka olenkin Enfant Terriblen moderaattori, esittämäni mielipiteet eivät edusta foorumin ylläpidon yhteistä kantaa vaan ovat vain yksinomaan minun omiani.

。:゚*+;✧ ~ ✧;+*゚:。

En oikeastaan tiedä, mistä lähtisin purkamaan vyyhtiä, koska asiaa on paljon ja se on seuraamusta melko monesta pienestä ja isommasta asiasta. Kuitenkin, hiljattain perustettu Lolitat Suomessa –facebookryhmä on synnyttänyt monenlaisia ajatuksia suomalaisissa lolita-harrastajissa, niin hyviä kuin skeptisiäkin. Tähän saakka polttelevin kysymys on ollut (varsinkin vanhemmilta harrastajilta) ”miksi tarvitaan kolmas facebookryhmä, eikö aiemmat ole riittäviä jo”. Tähän saakka ennen Lolitat Suomessa –ryhmää on toiminut Enfant Terrible foorumina sekä facebookryhmänä sekä myös Lolita Finland –facebookryhmä.

Enfant Terriblen japanilaisiin katutyyleihin painottuva foorumi on ollut pystyssä vuodesta 2006, sitä aikaisemmin se toimi Kupolin alaisuudessa. Melko pitkästä historiastaan huolimatta Terribleä pidetään tänä päivänä tiukkana ja kaavoihin kangistuneena yhteisönä, jonka ilmahengen takia harva uskaltaa kirjoittaa mitään keskustelualueille. Sen lisäksi, että keskustelun tasoa on pyritty pitämään hyvänä ja moderaattoreilla on oikeus muokata käyttäjien kielivirheistä rönsyileviä viestejä, foorumille ei tähän päivään saakka ole saanut kirjautua alle 13-vuotiaat ja ainoastaan englantia puhuvat lolitaharrastajat. Muun muassa näiden edellä mainittujen syiden takia perustettiin Lolita Finland, joka sallii keskustelukielenä suomen lisäksi englannin, sekä myös ns. ”alaikäiset” harrastajat.

Näistä ryhmistä huolimatta kolmanneksi perustettiin Lolitat Suomessa niillä perustein, että aloittelevien harrastajien olisi helpompi päästä yhteisöön mukaan, ja kynnys julkaista asukuviaan olisi paljon pienempi kuin aiemmissa ryhmissä. Lolitat Suomessa on pääpiirteiltään melko samanlainen kuin Lolita Finland, mutta kyseisessä ryhmässä julkaistaviin (asu)kuviin palautteen ja rakentavan kritiikin antaminen on kiellettyä, ellei kuvan julkaisija sitä erikseen pyydä.

Tämä ominaisuus ryhmässä aiheuttaa skeptisyyttä ja osittain kauhukuvia osassa harrastajissa. Jos asujen kommentoiminen ja neuvojen antaminen on kiellettyä, vaikka asukokonaisuus ei täyttäisi lolitan tunnuspiirteitä, miten ihmeessä aloitteleva lolita-harrastaja voi kehittyä tyylissään? Täyttyykö Suomi nyt ita-lolitoista?


"I think the fact that some lolita's judge each other on the fact that one wears no brand clothing is really sad. You don't have the right to call a lolita an ita at all in my opinion. Because that's in no way ladylike or elegant or classy, which is what being lolita is about in my opinion. A lolita has no right to call herself a good lolita when she judges others so much, because if you do, it shows that you don't even know the most important lesson in life... which is never to place yourself above others."

En usko, että tällainen käänne olisi tulossa Suomen lolitaskeneen. Tähän saakka Suomen Lolitat –ryhmän monet käyttäjät ovat toivoneet kuvien julkaisemisen yhteydessä vinkkejä, miten kehittyä tyylissään, mikä minusta on hienoa. Kuitenkin sääntö ”älä anna palautetta ilman lupaa” on minusta hivenen hassu, koska tähänkään mennessä kukaan ei ole kieltänyt muissa ryhmissä, ettei julkaistavan kuvan yhteyteen saisi kirjoittaa ”en toivo asustani kritiikkiä/tms.”. Toisaalta, ehkä tällaisen lausahduksen laittaminen erikseen on kiusallisempaa kuin että sallisi erikseen palautteen antamisen. Oli miten oli, moni vanhempi harrastaja tähänkin mennessä on ollut halukas auttamaan aloittelijoita – itse ainakin olisin kaivannut aikoinaan alkutaipaleillani jotakuta neuvomaan.


"Please, everyone, can we just move beyond the whole brand vs. offbrand thing? By contributing to it at all, you're just fanning the flames. Offbranders: the more you hate on branders, the more you're going to sound like the special snowflake itas that branders think you are. Branders: the more you hate on offbranders, the more you're going to sound like the elitist bitches that offbranders think you are. The only reason "special snowflake itas" and "elitist bitches" still exist are because you keep perpetuating those stereotypes."

Kuitenkin suurimpana ongelmana pidän nykyisessä yhteisössä – yhteisöön lasken niin Terriblen, Lolita Finlandin ja Lolitat Suomessa – yleisiä harhaluuloja, joita aloittelevilla harrastajilla usein on muista harrastajista kuin myös lolitan pukeutumisetiketistä. Lolita-tyylissä on joitain sääntöjä, joita on noudatettava ennen kun tyyliään voi kutsua lolitaksi, mutta sääntöjen sijaan tykkään puhua pukeutumisetiketistä, koska se on kuvaavampi sana. Tämä pukeutumisetiketti aiheuttaa usein turhautumista sen lukuisine kohtineen, mutta myös kädenvääntöä jakaen osan harrastajista erilaisiin koulukuntiin (joidenkin mielestä polvet ei saa näkyä helman alta, osalle on yks lysti näkyykö vai ei). Yleisempänä harhaluulona liittyen ”oikeanlaisen” lolitan toteuttamiseen lienee liittyvän brändin pakollinen omistaminen. Näin saattoi olla ennen, mutta viiden vuoden kokemuksella voin sanoa, että lolitabrändin omistaminen ei tässä harrastuksessa ole mikään itseisarvo. Minusta on suorastaan hasardia mennä väittämään, että brändin omistaminen tekee jostakusta paremman ihmisen – koska anteeksi vaan, mielestäni Guessiä ja Calvin Kleiniä ostelevat ihmiset eivät minusta ole sen parempia kuin vakkariasiakkaat H&M:ssä ja Gina Tricotissa. Lolita ei eroa loppujen lopuksi niin kamalasti tavismuodista, osalle se ehkä on tapa elää, mutta minulle se on kasa vaatteita.


"I don't really care for the lolita community because people will always complain if your not thin enough, not pretty enough, too old or not young looking enough. Random strangers on the street have been a lot kinder. They don't care if I don't fit the ideal look for lolita or that I am considered "too old" to wear sweet. I have been made fun of for being "ugly" and for my age, being called an old hag, granny, etc. It's sad that I feel more comfortable around random non-lolitas than lolitas, should be the opposite."

Ymmärrän myös, että osaa rikkoo tahallaan lolitan pukeutumisetiketin sääntöjä, eikä pyri tyylipuhtaasti pukeutumaan siihen, enkä pidä sitä pahana. On kuitenkin niitäkin, jotka luulevat pukeutuvansa lolitaan, vaikka todellisuudessa asukokonaisuus ei täyttäisi yhtäkään lolitan pukeutumisetiketin sääntöä. Se, miksi moni kokeneempi harrastaja tarjoaakin auliisti apuaan aloitteleville, johtuu siitä, että pyrimme vilpittömästi auttamaan aloittelijoita, jotka saattavat tietämättään tehdä tahattomia mokia, joita he saattavat myöhemmin hävetä - emme tee sitä kettuillaaksemme teille, jotka tahallanne ja tietoisesti rikotte lolitan pukeutumisetiketin sääntöjä.


"There is a girl I know in our local community that I cannot stand. She thinks shes queen Lolita, but she wears cat ears and tails, has to buy only popular prints, and to top it off she talks shit about people right to their face! She's hardly invited to any meetups and she wonders why."

Kuulen myös aika-ajoin kommenttia siitä, että suomalainen lolitayhteisö olisi täynnä draamaa ja elitismiä. Viimeiset kolme vuotta, mitä olen ollut yhteisössä aktiivisesti mukana ja aiemmat kaksi epäaktiivista vuotta ovat osoittaneet nuo harhaluulot vääriksi, ja sen takia minusta on hämmentävää, että tuonkaltaisia huhuja Suomen yhteisöstä on edelleen liikkeellä. Omat kriteerit elitismille täyttyvät vasta, kun selkäänpuukotus oman egon pönkittämisen ehdolla tulee kuvioihin. Puhuisin sen sijaan klikkiintymisestä, joka on melko luonnollinen seuraus siitä, että välimatkat eri kaupunkien välillä saa osan lolitoista hengaamaan samassa kaveriporukassa sen sijaan, että tutustuisi uusiin harrastajiin. Toisaalta miittejä pyritään järjestämään melko usein, jotta uudetkin harrastajat pääsisi mukaan – mutta jos istut tuppisuuna jokaisessa osallistumassasi miitissä, etkä vaivaudu tekemään mitään muihin tutustumisen eteen, et voi olettaa automaattisesti jonkun tulevan oma-aloitteisesti juttelemaan juuri sinulle (se ei johdu siitä, että sinut haluttaisiin jättää automaattisesti ulkopuolelle; se usein johtuu siitä, että kaikki ei ole yhtä rohkeita tutustumaan uusiin ihmisiin).

Mitä tulee draamaan, minusta on aavistuksen verran hassua pelätä draamaa, joista viimeisin tapahtui viisi vuotta sitten, koska joidenkin asioiden kuuluisi vain antaa olla. Kuitenkaan kun puhutaan mistä tahansa harrasteyhteisöstä – oli se sitten lolita, larppaaminen tai cosplay – on melko naiivia olettaa, ettei riitoja ihmisten välillä olisi. Aina henkilökemiat eivät osu kohdalleen, joskus joku tyyppi vain nyppii niin paljon, että se asiasta tai toisesta johtaa konfliktiin. Eri asia on, kuinka nämä riitatilanteet hoidetaan. Aina ei ole pakko mennä nettiin haukkumaan ja huutelemaan anonyymina tai täyttämään kaverin sähköposti vihalla.

Kiusaamiseen en ole törmännyt kertaakaan, ja tähän onkin pyritty puuttumaan heti ainakin Terriblessä. Sen verran, mitä olen myös kuullut muilta harrastajilta, kukaan ei ole kokenut itseään kiusatuksi, joten pystyisin sanomaan melko varmasti Suomen lolitaskenen olevan kiusaamisvapaa.

Mutta vaikka koen Suomen lolitayhteisön olevan jopa suorastaan rento, miksi sitten liian moni kokee olevansa ulkopuolinen? Mitä me muut yhteisön jäsenet voisimme tehdä, että aloittelijatkin pääsisivät helpommin mukaan pelkäämättä tuomiota kokeneemmilta? Osa aloittelijoista kokee myös alemmuuskompleksia, joten pystyisimmekö vaikuttamaan myös tähänkin jollain tavalla?


"There's a girl who is new to the comm who showed up to a meet wearing a costume-y cheap-looking ita getup. But she's the sweetest thing. I know that she joined the comm more for friends than for the actual fashion and after talking to her, I realized that I also need a friend and she can be a good one. Some things are more important than bitching about someone for being ita behind their back."

Vaikka osittain skeptisestä vastaanotosta huolimatta, minulle on oikeastaan yksi ja sama kuinka monta facebook-ryhmää lolitoille tulee olemaan tulevaisuudessa. Jos tämä ilmiö auttaa aloittelijoitakin pääsemään kiinni tyylistä ja löytämään uusia kavereita kanssaharrastajistaan, se ei ole minun huvistani pois millään tavalla. En myös koe vaarallisena saati vaivalloisena sitä, että seuraan kolmen eri ryhmän julkaisuja facebookissa, jos se mahdollistaa minun pysymistä ajan tasalla tapahtumista ja puheenaiheista. Koen myös, että usean ryhmän perustaminen aiheuttaa tarvetta uudistua vanhoilla (vaikka blogissaan kirjoittanut Lolitat Suomessa –ylläpitäjä ei pyrkinyt toimillaan tähän), koska miksi tarvita uutta ryhmää, jos vanhassa ei ole mitään vikaa?

Koen kuitenkin tarpeellisena sitä, että tästä puhuttaisiin lisää. Se, että minulla menee hyvin, ei tarkoita automaattisesti, että muillakin menee. Mielestäni on surullista, että yllättävän moni kokee jääneensä ulkopuolelle, vaikka moni sanoillaan ja toimillaan ei ole tähän pyrkinytkään. Haluaisin jo ihan osana Terriblen ylläpitoa kuulla kokemuksia, ajatuksia ja mielipiteitä tästä asiasta, koska olemme para-aikaa uudistamassa foorumia, jotta saisimme siitä houkuttelevamman ja käyttäjäystävällisemmän. Terriblestä pyritään myös saamaan jatkossa keskustelufoorumi japanilaisille katutyyleille – ei siis foorumia, jossa ylivallassa olisi lolita. Jos sinulla löytyy ajatuksia myös tästä, älä epäröi kommentoida alle.

。:゚*+;✧ ~ ✧;+*゚:。

Vähän vakavampaa tällä kertaa, mutta koin tarpeelliseksi nostaa tämän puheenaiheeksi. Kuulisin mielelläni mielipiteitänne koskien tätä asiaa ja tätä saa myös jakaa eteenpäin~ Kuitenkin seuraavaan kertaan, see ya!

14 kommenttia:

  1. Hyvin kirjoitettu Lon-chan! Hyvä, että välimatka ei vie sua pois Suomen loleiluista <3.

    Jos nyt pitää jotain aiheeseen liittyvää tuumata, niin pitkäaikaisena pääasiassa offbrand/teinihanitee -asukokonaisuuksia harrastavana voin sanoa, ettei ole onneksi tullut kauheasti dissaajia vastaan, ja että kynnys offbrandailyyn on madaltunut viime vuosien aikana. (Ehkä, olen aika aktiivisen epäaktiivinen lolitayhteisöissä.) (Pitäisiköhän olla aktiivisempi, köhköh, mutta olen ehkä sosiaalisesti rajoittunut, köhköh.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja Facebook on paha paikka, en kommentoi minkään yhteisöjen määrää siellä ja keskityn välttelemään vanhaan turvalliseen tapaan :,D.

      Poista
    2. välimatka on vaan numeroita!

      mut joo oon huomannu saman et offbrändejä arvostetaan nykyään lähes yhtä paljon kuin brändirättejäkin, ettei tartte olla mikään merkkierkki tullakseen hyväksytyksi tai muutenkaan omistaa paljon materiaalia. (senkin lusmu miitteihin siitä~)

      Poista
  2. Ja koska aloitin tän kommenttialueen dominoinnin, sut on tagattu haasteeseen.

    VastaaPoista
  3. En tiedä onko oikea paikka kysyä mutta kumminkin:
    Oon jo muutaman vuoden kattonut lolitaa (sweettiä) vähän sillä silmällä että olis aivan mahtavaa liittyä mukaan. Nyt olen jo innostunut ihan kauheasti, äiti ompeli alushameenkin mahdollista tulevaa varten. Olen katsonut hirmuisesti youtube-videoita, lukenut blogeja sun muita parin päivän aikana ihan innoissani, mutta sitten iski pakokauhu; ita ja miten muut kokeneemmat tuntuvat olevan niin kiinni tarkoissa rajoissa pukeutumisen suhteen. Itoja ei hyväksytä, tai siltä se ainakin monien suusta/teksteissä vaikuttaa. Aluksi (ja itseasiassa vieläkin) ajattelin että olisi aivan uskomattoman hauskaa tehdä omat mekot ihan itse, koska niiden ostaminen ei kävisi millään tavalla meidän "köyhään" elämään. Sillä pääsisi myös hyvin kiinni todelliseen lolitaan, yksityiskohtiin ja kaikkeen, saisin sellaisen kuin haluan. Mutta nyt musta on alkanut tuntua siltä että pitäisikö kuitenkin luovuttaa. Jos minusta tulee ita, ei koko hommassa ole järkeä, en kuuluisi mihinkään. Ja mikä itseasiassa edes on ita? Miksi ihmisten täytyy olla niin kriittisiä esimerkiksi kissankorvista? Ja miksi jotakin tiettyä tyylilajia edes pitää noudattaa niin orjallisesti? Eivätkö kaikki voisi pukeutua kuten parhaaksi näkevät? Ymmärrän että lolitassa ei esimerkiksi saa näyttää liikaa paljasta pintaa, mutta tekevätkö yhdet kissankorvat koko asun täysin kelvottomaksi? Mua pelottaa ihan sairaasti.
    +Olen rakastunut Yumi Kingin ihaniin, säteileviin, energisiin youtube-videoihin ja halusin tietää luokitellaanko hänet itaksi? Entä lolitabloggaaja Frillycakes?

    Olisin kiitollinen jos joku valaisisi minua näistä asioista, rakastan niin paljon lolitaa ja haluaisin olla osa sitä :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, ei ole väärä paikka kysyä~

      Mukavaa kuulla, että olet innostunut lolitasta! Yritän vastata itseäsi askarruttaviin kysymyksiin mahdollisimman hyvin ja tyhjentävästi, jos näistä huolimatta jotain ilmenee yhä niin älä epäröi kysyä :3 Myös lisää tietoa saa kyselemällä ja lukemalla esimerkiksi Enfant Terriblestä ja Lolita Finlandista (fb-ryhmä), mutta myös Lolitat Suomessa (fb-ryhmä). Jos englanti sujuu niin hellolace.net on myös aika informatiivinen paikka selata lisää tietoa.

      Tykkään myös itsekin ommella vaatteita itse ja vaatteiden itse ompelu ei ole sen huonompi idea kuin valmiiden ostaminen. Sitä paitsi kun ompelee itse vaatteensa varmistuu ainakin siitä, että ne ovat oikean kokoisia kun useimmilla brändeillä on vain yhden kokoisia vaatteita. En olisi siis sinuna kovin huolissani tästä, anna mennä vaan =) Välillä on myynnissä käytettynä lolitalehtiä, joista voi napsia suoraan lolitamekkojen kaavoja sun muuta hupaisaa, näitä ovat esimerkiksi Gothic Lolita Bible ja Gosu Rori (jälkimmäinen sisältää ainoastaan kaavoja). Näissä lehdissä varjopuolena usein on se, että ne ovat japaniksi, mutta olen siitä huolimatta selvinnyt kaavojen käytöstä, vaikka välillä onhan se melko tulkkaamista. Myös erilaiset off-brändit (ei-japanilaiset brändit) ovat kasvattaneet viime aikoina suosiotaan, joten ei ole mikään tyylirikos vaikkei omistaisi yhtäkään vaatetta lolita brändiltä. Uskon, että enemmän kyse on siitä, minkälaisen yleisilmeen saat luomuksillasi luotua. Linkkaan vielä loppuun tyyppejä ja sivuja joissa on itse tehtyjä lolitavaatteita inspiraation kannalta~

      Suomiyhteisöjä ajatellen ei kannata miettiä liikaa epäonnistumisia ja ita-leiman saamista, koska meno Suomessa on varsin rentoa verrattuna mitä se voi olla ulkomailla. Minusta suomipiireissä muita kiinnostaa enemmän se, minkälainen olet luonteeltasi kuin ulkonäkösi, sekä tietenkin hauskan pito yhdessä. Lyhyesti ita-lolita tarkoittaa sellaista lolitaa, joka on joko todella huonosti/rumasti toteutettua sellaista tai ei lolitaa ollenkaan, mutta henkilö, joka on pukeutunut sellaiseksi kutsuu sitä lolitaksi erehdyksissään. Mutta kuten jo aiemmin sanoin, ei kannata keskittyä liikaa epäonnistumisiin, joita saattaa tulla vaan siihen itse tekemiseen ja hauskan pitoon, koska virheiden kautta oppii nimenomaan parhaiten, eikä kukaan lolita ole ollut alkutaipaleillaan täydellinen.

      Syy, miksi moni kammoksuu lolitassa kissankorvia johtuu siitä, että moni tänä päivänä ei halua, että lolita sekoitetaan samalla lailla kuin ennen mangaan/animeen ja cosplayhin vaan ajattelevan sen olevan vaatetyyli, joka on inspiroitunut rokokoosta/viktoriaanisesta/yms. tyyleistä. Joillakin lolitabrändeillä tosin nähdään välillä asusteita, jotka sisältävät kissan/pupunkorvia ja -häntiä, mutta aloittelijana jos haluat pelata aivan varmasti varman päälle neuvoisin välttämään näitä aluksi ja käyttävän vasta sitten, kun kokemusta ja tietoa on kertynyt enemmän. Uskon tämänkin asian olevan enemmän makumieltymyksistä kiinni ja tällä hetkellä lähes enemmistö pitää kissankorvia paheksuttavana - voi olla että tämäkin muuttuu jossain vaiheessa toiseksi tai sitten pysyy samana.

      Mitä Saija Sasetariin ja Yumi King'iin niin ei, en luokittelisi heitä itoiksi. Mielestäni muutenkin Saijan tyyli on ihanan söpö ja omaperäinen~

      Tässä vielä loppuun niitä sivuja:
      http://blog.dolldelight.com/
      http://lieschenr.tumblr.com/
      http://lotvdesigns.tumblr.com/post/69829826386/outfit-for-seeing-the-lights-and-christmas
      http://shiannesews.tumblr.com/post/70688791901/fashion-haul-jacquard-op-walking-dress-and-skirt
      http://lookbook.nu/look/4665569-Handmde-By-Me-Antique-Doll-Jsk-Handmade-Bonnet
      (osa taitaa olla muuta kuin sweettaria mutta siellä pitäisi olla ainakin yksi muiden joukossa)

      Poista
  4. Tere t. random.

    Yritin täs yks päivä kirjottaa kommentin mutta siitä tuli useampi tuhat sanaa liian pitkä joten koitan tiivistää, mikä lolitaskenessä mua vähän mättää. Itsehän tosiaan oon halunnut loleilla jo kahdeksan vuotta ainakin, mutta juuri tämän loliskenen takia en oo uskaltanut (ja kiinnostuskin väleissä lopahti). Nyt yritän aloitella mutta ihan itsekseni, enkä skeneorientoitua ajatellut. Miksikäs näin? No:

    1) Tää nyt ei Suomen skenestä johdu vaan enemmänkin koko alakulttuurista. Nimittäin noi säännöt tai pukeutumisetiketti tai mitä tahansa. Ymmärrän että jotain pitää olla, tai siis ei sitä nyt voi mitään pitsialkkareita vaan laittaa ja sanoa olevansa tr00 loli, mutta en oikein tiiä, musta tollanen ulkonäön ja vaatteiden kritisointi muistuttaa liikaa koulukiusaamista että osaisin handlata. Tiiän siis toki, että sitä ei tehdä pahalla ainakaan täällä Suomessa, enkä oo missään nähnyt asiatonta kommentointia, mut en tiiä, jotenkin kun koen vaatteiden tarkoitukseksi ilmaista itseä niin semmoi rajoittaminen tuntuu oudolta. Ei mua itteäni haittais saada kritiikkiä koska toki siitä oppii ja näin, ja ite oon kehittymishaluinen persoona muutenkin, mutta ymmärrän että kaikki ei kritiikkiä halua, koska monille vaatteet on vaan kasa kangasta jota laitetaan päälle jotta näytettäisiin kivalta, mut ei sitä oikein kehtaa sanookaan että "joo ei kritiikkii kiitos" kun siitä saa helposti ylimielisen leiman. Ei kaikkia huvita kehittyä ja olla täydellisiä, enkä näe miten se on keltään "paremmalta lolilta" pois jos joku haluaa itailla? Tai siis, eikö oo vaan kivaa että skeneen tulee lisää jengiä vaikka ne ois "huonompia"? Kun loliskene itessäänkin tuntuu hirveen kuolleelta nykyään niin niin. Ja ainahan sitä voi boostata egoaan ajattelemalla ylhäisessä yksinäisyydessään että onneks näytän paremmalta ku toi rumilus. :---D

    2) Lolitaskenen tärkein kokoontumispaikka tuntuu olevan Terrible, ja pakko sanoa et en hirveesti pidä sen forkan meiningistä. Eikä tosiaan siis millään pahalla, mut jotenkin ne säännöt on ihan liian tiukat. Tai siis joo ei mitään suomikaksnelosia enempää, mutta esimerkiks se että admineilla on oikeus korjata kirjotusvirheitä -- jotenki hirveen alentavaa musta! :---D Totta kai on hyvä pyrkiä asialliseen keskusteluun, mutta asiaa saa helpomminkin ihan vaan kun kehottaa kirjottamaan yli yhden rivin viestejä joita pystyy lukemaan. Ja kun Terriblessäkään ei sitä keskustelua hirveesti ainakaan enää ole, niin mietin et sillä varmaan on tekemistä noiden sääntöjen kanssa. Kirjotuskynnys on kamalan korkea, enkä itekään oo esittäytymistä enempää uskaltanu kahen vuoden aikana kirjottaa, vaikka tiedän kykeneväni asialliseen keskusteluun. Mut et eikö kannattais enemmänkin pyrkiä siihen että keskustelua ylipäätään olis eikä miettiä kuinka hyvin se menis äidinkielen YO-kirjotuksis läpi?

    Jooh, siinä tärkeimmät ajatukset. Enkä siis tosiaan halua loukata tällä kommentilla mitenkään, tiiän ihan hirveesti kivoja loleja, ja uskon et skenen ihmiset yksilöinä on pääasias tosi mukavii, mutta tää yleinen ilmapiiri on vaan vähä jotenki... kuiva? Though eipä tuo haittaa meikäläistä kun introverttina kavereiden hankinta muutenkin vähä meh, mutta latelinpa vähän ajatuksia. :--D (Ps uhuhu sulla on aivan ihania asukokonaisuuksia ;_; pakko tässä sivussa mainita ehehe)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan ensimmäisenä kiitos~ yritän aina väkerrellä uusia kivoja asukokonaisuuksia, vaikka melko (liian) usein tarjolla on samoja vaatteita mistä niitä yhdistellä.

      Sittenpä itse asiaan!

      1) Mietiskelin yhtenä päivänä läpi näitä etikettisääntöjä ja kuinka monta niitä sitten loppujen lopuksi on niin aivan pakollisina mieleeni tuli vain kaksi sääntöä: alushame ja mekon/hameen helma noin about polviin saakka. Loput onkin sitten näitä harrastajia jakavia mielipiteitä kuten pitääkö polvet peittyä tai saako olkapäät näkyä (tästä oli hiljattain keskustelu Lolita Finlandissa muistaakseni) tai onko säärystimet ja raitasukat tyylimokia vai trendikkäitä. Mutta ehkä nimenomaan nämä harrastajia jakavat mielipiteet on niitä jotka saa menon näyttämään samaan aikaan lapselliselta kuin brutaaliltakin (itse pyrin käyttämään mahdollisimman vähän ajatusta niihin koska on aika turhaa käyttää energiaansa negatiivisiin asioihin joista ei hyödy mitenkään). Mut joo, oon kuullu aika monesti monen kaappilolitan sanovan nämä syiksi miksi pysyttelee ulkona mainstream yhteisöistä ja se on oikeastaan ihan ymmärrettävääkin välillä.

      Sit mitä tulee tähän kommentoimiseen, tästä tapahtuneesta on jo melkosesti aikaa (muutama kuukausi) ja useammalla vanhemmallakin harrastajalla on luultavammin sinä aikana silmät aiennut tän suhteen, miten antaa palautetta ilman että kukaan loukkaantuu asiasta (saman asian kun voi sanoa niin monella tapaa). Vanhat harrastajat tietää varsin hyvin kaikkien olleen joskus aloittelijoita ja epävarmoja itsestään, mutta se unohtuu välillä, kun on jo tottunut kulkemaan lolitarytkyissään itsevarmasti - jopa multa vaikken edes koe itseäni vanhaksi harrastajaksi vielä. Ja ymmärrän sen, että silloin kun ei halua mitään parannusehdotuksia omasta asustaan, ei kehtaa laittaa "ei kritiikkiä kiitos"-kommenttia alkuun - en tiedä kehtaisinko itsekään mutta tähän saakka ei ole edes tullut sellaista tilannetta että palautteen saaminen olisi häirinnyt niin pahasti että tarvetta olisi ollut laittaa. Muutenkin saadessaan asustaan palautetta on hyvä muistaa olla kriittinen ja soveltaa niistä vain sellaisia jotka itselle sopii parhaiten, kaikkea kun ei ole aina pakko niellä absoluuttisena totuutena. Useammat parannusehdotukset on makumieltymyksiä ja rinnastettavissa siihen, sopiiko vihreä keltaisen kanssa vai ei, mutta osa taas niitä, joita saatetaan antaa, jos asu ei ole tyylipuhdasta lolitaa, ja missään ei ole mainintaa asiasta tyyliin "revittelin ja rikoin lolitan sääntöjä lolz". Musta, eipä millään pahalla kenellekään, on myös aika naiivia olettaa, että jokaiseen netissä julkaisemaansa kuvaan tai asiaan saisi aina positiivista kommenttia.

      Mitä tulee tähän itailuun ja oman egonsa pönkittämiseen, en ymmärrä itsekään sitä sen paremmin kuin sinäkään, kun sitä tapahtuu julkisilla nettipalstoilla. Pyrin ainakin itse pitämään sellaista linjaa, että jos ei ole mitään positiivista sanottavaa niin voi olla hiljaakin (tarkoitan siis että jos ainoa sanottava on "kuole saatanan läski"-kaltasta, rakentavaa kritiikkiä pitää pystyä aina antamaan, vaikkei se olisikaan positiivista). Mielestäni on ehdottomasti parempi, että skeneen tulee lisää porukkaa, koska the more the merrier, mutta taas osan mielestä muiden huono pukeutuminen saattaisi jostain syystä leimata itseään ja saada ulkopuoliset ajattelemaan, että olisi itsekin samanlainen wannabe-lolita. Tätä tosin en ole niinkään Suomessa koskaan nähnyt, mutta esimerkiksi Pohjois-Amerikassa väestön ollessa yhteisöllisempää naapurin kyttäyskin pääsee aivan omalle tasolleen verrattuna Suomessa (sakottaminen on Kanadassa esimerkiksi ihan legittiä jos naapurin piha on rumempi kuin muulla naapurustolla joten en ihmettele mikäli tämmöinen olisi levinnyt myös paikalliseen lolitaskeneen).

      (jatkan seuraavassa lisää)

      Poista
    2. 2) Paljon on muuttunut siitä kun julkaisin tämän tekstin, mutta uskallan siitäkin huolimatta olla eri mieltä, sillä mielestäni Terrible ei ole ollut enää yhtä oleellinen osa lolitaskeneä jo siitä asti kun Lolita Finland perustettiin ja musta näin on edelleenkin. Tietty se on yhä oleellinen, mutta ei ainoastaan vaan sen rinnalle on noussut muitakin ryhmiä ja esimerkiksi Lolita Finland on tälläkin hetkellä melko aktiivinen ryhmä (myös kansainvälisestikin) mutta niin myös Lolitat Suomessa. Mutta yhdessä vaiheessa tietty oli niin, että kaikki keskustelu käytiin aikalailla facebookin kautta tai jotain muuta reittiä pitkin ja Terribleen pistettiin ainoastaan miitti-ilmoituksia tarpeen vaatiessa ja siinä se - onneksi näin ei ole enää tai ainakin meno on kehittymässä parempaan suuntaan.

      Mitä tulee noihin sääntöihin ja tekstin editointiin, sääntöjä uudistettiin marraskuussa, koska huomasimme ylläpidon kanssa tekstin rivien välistä huokuvan sellaista turhaa nipotusta ja tiukkapipoisuutta. Muutenkin ollaan otettu linjaksi, että käyttäjien viesteihin ei kajota ellei a) linkit ole rikki/linkin koodi ei toimi b) viestistä ei saa mitenkään, siis ei mitenkään selvää. Toisin sanottuna enää ei pitäisi tulla mitään "hymiö ei korvaa pistettä" kaltaisia korjauksia, eikä tekstiasun tarvitse vastata äikän YO:n laudaturin esseetä eli riittää vaan kunhan saa selvää (yksrivisiäkin saa lähetellä niin kauan kun niilläkin tuo jotain uutta tai lisättävää keskusteluun eikä ole tasoa "ok :D") Tästä on turha ottaa itseensä, munkin viestejä on ylläpidon toimesta muokattu jo ammoisina aikoina kun olin vasta rekannu Terribleen enkä ollut vielä osa ylläpitoa. Mutta näillä mainitsemillani toimilla ollaan muun muassa pyritty poistamaan kynnystä kirjoitella foorumille ja tehdä myös navigoinnistakin paljon selkeämpää, kun kahlattavana ei ole liian monta aluetta ja ketjua.

      Mutta hei, et loukannut kommentillasi vaan sinulla oli varsin hyviä ajatuksiakin~ Toivottavasti kokemuksistasi huolimatta uskallat aloittaa loleilun varsin rohkeasti sekä kirjotella enemmän Terriblenkin puolella =)

      Poista
  5. Tbh alottelijat valittaa vaan liikaa nykyään. Itse aloittaessani terrible oli yhtä tiivis ja klikkiytynyt kuin ennenkin eikä sen annettu häiritä, odotettiin että oltiin 13 ja sitten vaan sekaan huutelemaan. Ihme valitusta ja ylläpito syöttää näitä ala-asteikäisiä ernuja kädestä. Jotain rotia sentään. Sekä ikäraja- että kielisäännön muuttaminen oli todella huono idea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä tekee ikäraja- ja kielisäännöstä huonoja? Tähän saakka foorumille on yrittänyt pyrkiä lähinnä 11-12-vuotiaita jotka eivät ole jaksaneet odottaa täyttävänsä 13 vuotta, joten siitä joustaminen ei ole paljoa pois - ja toisekseen ikärajan poistaminen ei tarkoita sitä että foorumilla jatkossakaan sallittaisiin trollausta tai perseilyä. Kielisäännöstä on paha kommentoida kun tähän saakka se ei ole muuttanut asioita juuri mitenkään.

      Poista
  6. Hei! Onko tällä hetkellä olemassa mitään lolita-foorumia muualla kuin facebookissa? En ole aktiivinen harrastaja, mutta japanilainen muoti on kiinnostanut jo pidemmän aikaa. Yritin löytää Enfant Terribleä, koska monet vanhat nettikeskustelut ja vinkkilistat mainitsevat sen, jos etsii tietoa lolitasta. En kuitenkaan foorumia löytänyt. Onko se lopetettu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei anonyymi! Valitettavasti Enfant Terrible on lopetettu, eikä toistaiseksi ole tulossa muuta fooruminkaltaista paikkaa tilalle. Tällä hetkellä tosin on työn alla oleva projekti luoda kattava wikisivusto lolitalle suomeksi, jos sellainen kiinnostaa: http://fi.lolita-muoti.wikia.com/wiki/Lolita_muoti_Wikia

      Tällä hetkellä ainakin toistaiseksi ainoat verkostoitumismahdollisuudet muun suomalaisen lolitayhteisön kanssa on valitettavasti facebookin puolella. Lolita Finlandilla on tosin oma whatsapp ryhmä, jonne saa kuka tahansa liittyä, kun pistää vaan ylläpitäjälle viestiä ensin. Kyseinen ryhmä on aika aktiivinen ja moni onkin sitä kautta tutustunut helposti uusiin ihmisiin. Jos j-muoti yleisestikin kiinnostaa niin facebookin puolella on myös Suomen j-muotiharrastajat -ryhmä, jonne kanssa saa liittyä kaikki halukkaat.

      Poista